torstai 15. maaliskuuta 2018

Päätös

Raskain mielin, viime postauksen vakuutteluista huolimatta, olen tullut siihen tulokseen, että minun on myytävä taloni. Keinopolveni ja leikkausta vaativa selkäni eivät kertakaikkiaan kykene kaikkiin talon töihin ja pienituloisen eläkeläisen on turha kuvitella voivansa palkata apuja. Talo ja tila vaativat niin paljon. Stressi ja huoli on kova.
Mutta myös syyllisyys on kova. Lupasin miehelleni, että pidän huolen talosta. Nyt en siihen sittenkään kykene. Syytän ja piinaan itseäni, mutta luotan siihen, että talo löytää arvoisensa asukkaat ja huolenpitäjät. En voi muuhun uskoa. Minun on oman mielenrauhani vuoksi ajateltava, että seuraajat kyllä huolehtivat. Toisaalta pitäisi ajatella, että mieheni tuskin haluaisi minun elävän jatkuvan paineen ja stressin alla. Vaikka koti on äärimmäisen rakas, en voi nyt muuta. Kevään mittaan käyn talon varastoja ja komeroita läpi, kesän ollessa kauneimmillaan laitan talon myyntiin, rukoillen, että oikea, taloon rakastuva ostaja löytyy. Sydän itkee verta, mutta päätökseni on nyt tehty.

4 kommenttia:

  1. Viisas päätös...eihän tässä enää nuorru kukaan ja aina vaikeammaksi ja raskaammaksi tulee talosta huolehtiminen.
    Siksihän mekin talo myytiin, kun miehen syöpä taas uusi ja hän sanoi, ettei jätä minua talon kanssa yksin. Vaikka tosi surullista oli talosta luopua pitää kyllä todeta, että mies oli oikeassa. Nyt syöpä on "hiljaa", mutta on se miehellekkin helpompaa, ilman isoja nurmikoita ja raskaita lumitöitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kai päätöstä voi viisaaksi sanoa - kunhan nyt löytyy vielä se ostaja.

      Poista
  2. Lopullinen päätös oli kuitenkin toinen niinkuin toisesta blogista saa lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en ole ehtinyt vielä tänne päivittää...

      Poista