sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Elämäntäyteinen viikonloppu ja hautapaikan siivoamista

Tämän viikonlopun ajan muulloin niin hiljainen talomme syttyi eloon; poika perheinen ja tytär sulhoineen tulivat porukalla piristämään viikonloppuani. Talo täyttyi pianon ja mandoliinin soitosta (poika ja miniä muusikoita), laulusta, naurusta, pienten poikien riemunkiljahduksista ja iloisesta puheensorinasta. Voi miten nautin näiden rakkaiden läsnäolosta, mutta miten kaipasinkaan, että mies olisi saanut olla mukana kokemassa tämän ilon ja riemun.

Kävin juuri siivoamassa miehen haudalta kuihtuneet kukkalaitteet pois, jätin kummun suojaksi laitetut havut paikoilleen vielä. Kaunis on hauta. Kiveä ei vielä ole, mutta nimellä varustettu valkoinen risti on osoittamassa kuka haudassa lepää. Pääsiäisenä viemäni narsissiruukku on vielä hengissä, vieressä palaa lyhdyssä kynttilä, on palanut taukoamatta hautajaispäivästä saakka, siitä olen pitänyt huolen, sillä käyn haudalla päivittäin. Ikävä on kova.

4 kommenttia:

  1. Kuulostaapa ihanalta viikonlopulta : )

    VastaaPoista
  2. Se oli :). Lasten ja lastenlasten seuraa ei parempaa ole :)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa, että lapset tulivat piristämään sinua!

    VastaaPoista