maanantai 10. huhtikuuta 2017

Käytännön asioita itkun kera

Tänään olen puhunut puhelimessa ja hoitanut käytännön asioita. Perunkirjoitukset on tehty ja talokinhan jää minulle. Nyt on aika siirtää nimiini sähkö- ja vesisopimukset, vakuutukset ym. Itkun kanssa olen näitä asioita soitellut, kun tuntuu niin rankalta ja lopulliselta. Ikävä on valtava. Haluaisin vain kuolla ja päästä mieheni luo ja silti on pakko jaksaa hoitaa nämä asiat. Miehen auto on pakko myydä, vaikka en haluaisi. Se on niin iso, etten saa sitä ajettua talliin. Pitäisin sen muuten itselläni. Niin paljon rakkaita muistoja siihenkin liittyy. Voi kuinka onnellinen olin aina, kun näin sen keulan kääntyvän kotikujalle miehen tullessa kahden viikon työkeikalta kotiin. Voi kun saisi ne ajat takaisin!

6 kommenttia: