sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Keuhkojen viipalekuvaus

Miehen keuhkojen viipalekuvauksen vastaukset tulivat. Kirjeitse. Kuvista oli ilmennyt se, mikä jo alustavasti tiedettiin, että miehellä on keuhkolaajentuma. Se ainakin osaltaan selittää ilmeisesti hengästymistä. Uutta oli sen sijaan löydös terveessä keuhkossa. Ulkomaan kieltä emme ymmärtäneet, mutta kyseessä 8mm:n kokoinen jokin, jonka takia uusintakuvaus kolmen kuukauden kuluttua. Tämä herättää pelkoa. Ja ärtymystä herättää se, että keuhkosyöpäpotilaalle ilmoitetaan tällaisesta asiasta kirjeitse, vaikka kysymyksiä ja pelonaiheita nousee heti lukemattomia! Yritimme tavoittaa lääkäriä, joka selostaisi mistä oikein on kyse. Perjantaina emme saaneet lääkäriä kiinni, joten lausunnon laatijalle jätettiin soittopyyntö. Pelko on taas läsnä.



Lisäys 25.2.
Keuhkolääkäri soitti. Terveen keuhkon "jokin" on edelleen vain seurattava, aika näyttää kasvaako se, vai kenties katoaa kokonaan pois, tai pysyy ennallaan. Muuta sille ei tässä vaiheessa tehdä, kuin seurataan.

torstai 4. helmikuuta 2016

Selkäleikkaus?

Niin vain on, että miehen selkä olisi leikkauskunnossa. Ahtaumaa, pinnettä, kulumaa, nesteytymää ja turvotusta vaikka muille jakaa. Väljyyttä pitäisi hermolle saada. Osa miehen jalkojen hermo-oireista selittyy kuulemma sytostaateilla, mutta jalan läpsyminen ja voimattomuus johtuvat hermopinteestä L4-nikaman välissä. Isona muttana leikkaukselle ovat nyt kuitenkin ne keuhkot! Leikkauspäätöstä ei voida tehdä, kun ei tiedetä mikä keuhkoja riivaa ja onko sittenkään, kun keuhkojen tila selviää, mahdollista ja turvallista nukuttaa selkäleikkausta varten, sekin kysymysmerkkinä. Keuhkotuloksia odotellessa tulee lähete kuitenkin myös jalkojen hermoratatutkimukseen, viikon päästä on aika keuhkojen viipalekuvaukseen, maaliskuussa on rasitustestit, huhtikuussa keuhkolääkärin aika - ja jossain välissä pitäisi tulle kutsu korvapolille ja pään magneettitutkimukseen! Kevät siis täynnä poliklinikkareissuja taas! No, otetaan päivä ja tutkimus kerrallaan. Kyllä tämä tästä!