tiistai 9. kesäkuuta 2015

Ruohonleikkuuta

Meillä on neljä ruohonleikkuria mistä valita. On bensakäyttöinen, kelaleikkuri ja rattorimallinen - ja sitten minun ikioma akkukäyttöinen ihanuuteni! Ruokapalkalla työnnettävä kelaleikkuri oli virheostos. Sen myönnän. Minulla oli kuvitelma, että kauniina kesäpäivänä työntelen sitä hiljalleen tasaisella kauniilla nurmellamme, kuunnellen käen kukuntaa lähimetsästä ja kurkien huutoa pelloiltamme, valkoisen pitsimekon liehuessa paljaita sääriäni vasten. No pöh! Meidän nurmikko on kaikkea muuta kuin tasainen, onko tuo ihmekkään, kun se on savimaalle mätäs kerrallaan siirretty, paikoin nurmiseoksella vahvistettu. Ei työnny kelaleikkuri mätäksissä, ei, vaikka kuinka kauniisti hymyilisin ja lierihattuani oikoilisin. Myönnettävä se on. Mutta harmitti, kun kuvittelin säästäväni luontoa äänisaasteelta ja pakokaasuilta. No, bensakäyttöinen, itse itseään vetävä kone ei ole minua varten. Saan rytmihäiriöitä sen tärinästä ja kone kiskoo sellaista vauhtia, etten pysy kampurajaloillani mukana. Miehelle jätän se suosiolla. Viime kesänä ostettiin sitten rattorikone. Hieno ja komia ja näppäräliikkeinen. Niin hempuli, että oli loivassa kaarteessa heittämässä minut kyydistä! Mokoman päälle en enää nouse. Sitäpaitsi nurmikkomme rajautuu joka puolelta ojiin. Ajaisin kuitenkin liian liki reunaa ja olisin kohta päälläni ojassa. Ei, en halua! Mutta se akkukone, sähköllä itsensä lataava siro ja kevytliikkuinen koneeni! En vaihtaisi sitä millään pois! Akku on inhimillinen. Se jaksaa pyörittää moottoria kokonaista kaksikymmentä minuuttia - juuri sen verran kuin selkäni kestää kävelyä. Ja lataus tapahtuu tunnissa, niin sopivan ajan kuluessa, että ennätän virvoittaa ja leppuuttaa itseni jatkamaan taas hommia. Tänään olen leikannut kolme kaksikymmenminuuttista. Juuri sopivasti liikuntaa yhdelle päivälle! Selkäni on illalla luultavasti tuskainen ja kipeä, mutta tyytyväinen olen tämän päivän saldooni! Niin - oisihan se mies voinut saman nurmikkomäärän ajella rattorillaan, mutta ei se tänään ehtinyt, kun sillä on potunlaittopäivä, sitäpaitsi minä tarvitsen liikuntaa! Ruohonleikkuri on minulle samanlainen apuväline kuin ostoskärry marketin eläkeläismuoreille. Juuri sopiva etunoja, joka auttaa jaksamaan selän kanssa. Niin kerta. Sitäpaitsi halusin nurmikon leikattavaksi juuri tänään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti