lauantai 13. kesäkuuta 2015

Keuhkosyöpä

Eilen oli odotettu ja pelätty päivä. Miehen keuhkosyöpäasiaa puitiin vihdoinkin syöpäpoliklinikalla. No, käynnin jälkeen olen edelleen aika ymmälläni, sellainen olo, että kaikki miestä hoitaneet lääkärit ovat jotenkin olettaneet, että meille on perusasiat jo kerrottu, eikä kukaan oikeasti ole varsinaisesta syöpäasiasta kertonut kovinkaan paljon, tai sitten emme ole ole osanneet kuunnella - tai olemme kerrottaessa olleet sen verran shokissa, että olennaiset asiat ovat unohtuneet. Ja tärkeät kysymyksethän tulevat tietenkin vasta jälkikäteen mieleen! No, tiedonmuruista on nyt kuitenkin se olennaisin saatava kiinni ja onneksi meille on jos jonkinlaisia esitteitä annettu kotiin luettavaksi.

Miehen syöpäkasvain, seitsemän senttinen adenokarsinooma (rauhassyöpä), sijaitsi oikeanpuoleisen keuhkon alalohkossa. Leikkauksessa pari kuukautta sitten poistettiin koko kyseinen lohko ja sen mukana otettiin näytteeksi kolme imusolmuketta, joista yhdessä oli etäpesäke. Eilen päätettiin, että ensi viikolla aloitetaan sytostaattihoidot, joilla pyritään tuhoamaan mahdollisesti ympäri elimistöä vaeltavat, kenties jo etäpesäkkeitä muodostamaan ryhtyneet syöpäsolut. Koska keuhkosyöpä uusii helposti, tämä solunsalpaajahoito on siis myös ehkäisemässä uuden syöpäkasvaimen muodostumista (toinen kuulemma miltei yhtä tärkeä syövän uusimisriskin vähentäjä on se, että mies lopetti tupakanpolton pari kuukautta sitten). Hoito annetaan kolmen viikon sykleissä, enimmäisellä viikolla annettava tiputus kestää neljä tuntia, toisen viikon tiputus alle puoli tuntia. Tiputus tapahtuu yhtenä päivänä ko viikkoina. Kolmas viikko on ns vapaaviikko. Sen jälkeen aloitetaan homma uudestaan ja näitä kolmen viikon jaksoja on yhteensä neljä. Tiedossa siis rankka kesä hoitoineen ja sivuvaikutuksineen, jotka kuulemma ovat yksilöllisiä, mutta niitä ilmeisesti jonkin verran tulee jokatapauksessa. Ainakin hiusten ja ihokarvojen lähtö lienee varmaa, tulen siis näkemään mieheni ensimmäistä kertaa ilman viiksiä ja partaa! Eilen päätettiin myös kuvantaa miehen oikea lonkka, koska lonkkaluu ja nivunen ovat olleet kivuliaita - tietenkin olemme jo ehtineet pelätä, että syöpä olisi jo luustossa, adenokarsinooma kun saattaa jo varhain tehdä etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Ennen leikkausta tehdyssä ylävatsan tietokonekuvauksessa ei onneksi todettu etäpesäkkeitä sisäelimissä.

Mies on keuhkolohkon poiston jälkeen opetellut uudenlaista elämänrytmiä, jossa ei kauheasti voi hätiköidä eikä hytkyä, sillä leikattu keuhko ilmaisee vajavuutensa herkästi ja mies hengästyy helposti. Hitaasti ja hissunkissun, isoja ponnisteluita välttäen tekee mies nyt arkisia askareitaan, mutta "läkähtymiseltä" ei silti tahdo välttyä, vaan aika-ajoin on pysähdyttävä huilaamaan ja tasoittamaan hegitystä. Keuhkon toimivuus kuulemma onneksi ajanmyötä tästä sentään hiukan paranee, mutta kovaa koulua käy mies, joka on ikänsä tottunut tekemään raskaita hommia. Sairauslomaa kirjoitettiin nyt vuoden loppuun, mutta lääkäri epäili tokko miehestä entisiin levyseppä-hitsaajan hommiin enää on. Kriisin paikka siis siinäkin.

Me elämme nyt tällaista arkea. Säännölliset käynnit seitsemänkymmenen kilometrin päässä yliopistollisessa sairaalassa rytmittävät kesäämme. Kotia ja pihaa hoidamme sen minkä voinniltamme jaksamme, mutta kesän muut suunnitelmat ja isommat projektit on jätettävä sikseen. Niiden aika tulee sitten joskus!

10 kommenttia:

  1. Kovin samanlaista arkea eletään täälläkin.
    Miehellnihän todettiin syöpä joulukuussa neljä vuotta sitten. Ruokatorvessa. Silloin leikattiin ja viimevuonna samaan aikaan todettiin syövän uusineen, eikä pystytä leikkamaan.
    Nyt on ohi sädehoito ja rankka sytostaatti hoito. Keuhkot vaurioituivat sädehoidosta ja nyt on antibiootti- ja kortisoonikuuri. Ensiviikolla aloitetaan taas sytostaatit ja koko kesä menee hoidoissa.
    Kovin olen pelokas, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sentään teilläkin! Kyllä nää taudit on niin raastavia!!! Voimia teille sinne!

      Poista
  2. Kovin samanlaista arkea eletään täälläkin.
    Miehellnihän todettiin syöpä joulukuussa neljä vuotta sitten. Ruokatorvessa. Silloin leikattiin ja viimevuonna samaan aikaan todettiin syövän uusineen, eikä pystytä leikkamaan.
    Nyt on ohi sädehoito ja rankka sytostaatti hoito. Keuhkot vaurioituivat sädehoidosta ja nyt on antibiootti- ja kortisoonikuuri. Ensiviikolla aloitetaan taas sytostaatit ja koko kesä menee hoidoissa.
    Kovin olen pelokas, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juttelisin kanssasi enemmänkin, yksityisesti, jos mahdollista?

      Poista
  3. Oijoi, voimia teille molemmille!

    VastaaPoista
  4. Voi että, nyt parasta mahdollista parantumista kaikista huonoista soluista ja voimia roppakaupalla teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!!! Kovasti on monenlaista tässä tulossa ja menossa! Voimia totisesti tarvitaan!

      Poista